Välillä - tai aika useinkin - tekee mieli meren ääreen. Erityisesti metropolista, jonka ainoa vesi on joki, jonka pääasiallinen tehtävä on jakaa kaupunki Rive Gaucheen ja Rive Droiteen. Eteläisempää metropoliani, jos sitä nyt sellaiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä voi kutsua (kaikkien Ranskan isompien kaupunkien asutuskeskittymiä kutsutaan hallinnollisesti metropoleiksi), halkoo kaksikin jokea. C'est déjà mieux, varsinkin kun… Lire la suite Dieppe, ässä hihassa – La Manche
Le froid est relatif – Kylmyys on suhteellista
L'hiver arrive en France aussi. Le froid y est différent. Déjà, le froid est froid, même pour un originaire du (Grand) Nord. Un Nordique est habitué au froid, oui, mais avant tout habitué à se défendre du froid (l'astuce no 1: S'HABILLER SELON LE TEMPS). "Ah mais tu t'es mise des couches de vêtements dis… Lire la suite Le froid est relatif – Kylmyys on suhteellista
Des accents et des origines
Ce n'est pas par hasard que je me suis nommée petitaccentnordique sur les réseaux. J'avais pris l'habitude de répondre 'nordique', tout simplement, aux questions concernant mon origine, laissant libre choix au demandeur d'interviewer encore plus en détail si vraiment ça l'intéressait. Car "Quel est votre petit accent?" est une question d'origine plus qu'autre. Une question… Lire la suite Des accents et des origines
Avec plaisir
Une nouvelle année vient de démarrer. Je nous la souhaite bonne et heureuse, riche en petits plaisirs. Le plaisir est le fondement de l'art de vivre français. (Conclusion faite en toute subjectivité.) C'est à Lyon que j'ai définitivement adopté la réponse "Avec plaisir", synonyme de 'volontiers', mais tellement plus sympa, tellement plus hédoniste! Sans plaisanter,… Lire la suite Avec plaisir
Fin d’année
J'avais pensé à écrire sur Noël, mais finalement non, gardons la magie, car Noël c'est personnel, propre à chacun qui le fête (ou pas). Voilà donc tout simplement: Bonnes fêtes de fin d'année! Et vivement 2021. Meinasin kirjoittaa joulusta, mutta en taidakaan. Jouluja on yhtä monenlaisia kuin on joulunviettäjiä. Eivätkä kaikki vietä joulua ja siksipä… Lire la suite Fin d’année
Metropolis
Metropolissa suhteellisen paljon aikaa kuluu tunneleissa. Metrotunnelissa, laitureilla tunnelin suuaukoilla, siirtymätunneleissa sukkuloimassa. Tunneli kanavoi energian hienosti eteenpäin. Siirtymät tapahtuvat aikailematta. Katse hieman lasittuneena, aistit turruttaen. Sillä kokemushan on aistikas, käymälä. Eikä metrossa kovin kohteliaitakaan olla. Maan alla on omat pelisääntönsä - ja metropolissa oppii nopeasti tavoille. Kun porukka ympärillä käyttää kyynärpäätaktiikkaa ruuhkametroon tunkeutuessa, suosittelen käyttämään… Lire la suite Metropolis
Garnierin loossit – Les loges de Garnier
Tykkään olla myös tarkkailijana, yleisössä. Jo ennen kuin asuin Pariisissa, olin kotonani (Opéra) Garnierin loosseissa. Kävin Normandiasta käsin, käyn edelleen nykyisestä provinssistani melkein 500 km etelään, olin käynyt Suomestakin. Juuri nyt en käy, mutta sitten taas. Tänään loossit odottavat elämää, ensi-illan kuhinaa, arki-illan glamouria, se päivä (ilta) koittaa taas. Pariisissa asuessani vietin loosseissa aikaa toden… Lire la suite Garnierin loossit – Les loges de Garnier
A la ville comme à la scène
larousse.fr Il existe l'expression suivante: "A la ville comme à la scène", qui se traduit plus ou moins "En privé et au travail". Mettre en parallèle la ville et la scène me plaît. En bref cela décrit très bien la vie, en tout cas en France. Et oui, la vie est scénique et nous en… Lire la suite A la ville comme à la scène
Osoite Pariisissa – Adresse à Paris
Ranskaan muuttaessamme olin ehkä salaa haaveillut Pariisiin muutosta. Miehen työ vei Roueniin, joten sinne läksimme, mutta Pariisi poltteli sen puolentoista tunnin junamatkan päässä, ja oli vain ajan kysymys. Työllistyttyäni Pariisiin oli se myös esimiehen usein toistuva kysymys: milloin teillä onkaan se Pariisin osoite? Kyllähän esimies hyvin tiesi, ettei asunnonvaihto ole käytännössä mahdollista silloin kun vielä… Lire la suite Osoite Pariisissa – Adresse à Paris
Le lendemain du vendredi 13 novembre (2015)
Paris se souvient. Je m'en souviens. Cette photo, je l'ai prise dans la nuit du 13 au 14 novembre, depuis ma fenêtre de cuisine. Je fixe le pic de la tour dans le noirceur de cette nuit. Mais qu'est-ce qui se passe dans ce monde. Silence. Je venais de passer un beau début de soirée… Lire la suite Le lendemain du vendredi 13 novembre (2015)