petitaccentnordique

l'hiver n'est ni noir ni blanc assis sur un banc quoi espérer pour l'année ? et quoi encore ne pas attendre serait pas de trop d'évoquer une espérance vers la paix un virage follement imprévisible vers une intelligence de nature humaine un fil tricoté à l'ancienne pour adoucir la haine et tout ce qui fait… Lire la suite desiderata →

sellaisiakin aamuja osuu pohjoiselle pallonpuoliskolle kun aurinko tekee entréen etusivulle häikäisee taivaan täydeltä luksusta valovoimaisia ilmiöitä niin moneksi etten tiedä mitä klikata silmäni väsyvät sinivaloon kohta hämärtyy täälläkin, luonnon lait. light. valossa askel kevyempi, värit kirkkaammat revontulia oli havaittu keskisessä Euroopassa ja koko planeetta tuntui kuuntelevan Rosalian Lux kaikki oli yhtäkkiä kaikkialla valon nopeudella La vitesse… Lire la suite lux →

histoire d'en rajouter des couches mais pour vous c'est pas froid hein alors pourquoi pourquoi vous vous habillez comme si c'était l'hiver ? une logique derrière tout ça et pourtant chaque année même histoire mêmes questions me font rigoler sous ma capuche doudoune -2 en matinée vigilence grand froid déclenchée les gens en terrasse huîtres… Lire la suite frozen →

näkyvät kuuluvat tekevät silmäätekevät näyttävät mallia minä pystyn korkealle korkeammalle korkoa korolle katsokaa ja me katsomme mitä katsomme mitta, puut. nousen Euroopan korkeimmalle dyynille tähyilemään peruselementtejä valtavan tosia fyysisiä rakennusosia pieniä ihmisiä kipuilemassa metsä takavasemmalta on kuihtunut sitten viime näkemän pitäisi rajata kuvakulmat toisin olla aavikon kuningatar tuuli yllättää minut hiekkaa silmissä siirryn pimiöön testaamaan… Lire la suite katsomuksia →

joskus kai imperfektissä oli tilanteita ilman tallenteita ei somepresenssiä tarinan tarinaa itseään toistavaa 24h aikajanaa luulen hallitsevani tallennustilani seiniä syöttöjä lapaan mutta maailman alennustilaan en löydä säätöjä kapasiteettia, rajaa etsin selkärankaa olen luulossa että se oli joskus suora lie vilahtavat pilviin alustoihin historiikkiin kaikki mitä kukaan ei oikeasti nähnyt sekaan kaiken mitä nähtiin ilman toden… Lire la suite preesens →

olen taas täällä. perillä asettuvat paikoilleen niin ihmiset kuin asiat ja taas kirjoitan asiasta ja asian vierestä ja jotain siltä väliltä niinkuin olisin aina ollut uuden äärellä syyskuun alussa en enää ihan sivullinen viidestoista syyskuu Ranskassa, lasken laskeudun kannattelen kokonaisuuksia ja niiden puolikkaita ilmiselvän summittaisia asioita improvisoin laitan sanoja järjestykseen ja taas improvisoin kaikessa ei… Lire la suite kompositio →

Ehkä olen hieman Sivullinen kaupungissa yliopiston kulmalla siinä missä oli joskus Pukeva ja kohta mitä lie niin&näin pyörittelen päätäni kaupungissa jota en taaskaan tunne puntaroin tunnelmia vedän suoria viivoja asioiden välille kuin jotakin jostain tietäisin metsään meni siirryn sivummalle eksotisoin kuin väkkärämänty hengitellen eteeni levitettyä ikisammalmattoa taivaskattoa jota kohti männyt kohottautuvat kuin kantavat rakenteet mustikat… Lire la suite Sivullinen →

olemme siinä pisteessä että koutsi opettaa juomaan vesilasillisen kumoaa kaksi desiä teatraalisesti kuin olisi onnenpyörän keksinyt 'hyvinvointiskene' matkalla hanalle nesteytysmielessä mietin kuinka paljon voi sellainen tekoäly juoda ja miten sivuuttaa mikromuovit life in plastic, it's fantastic

mitä enemmän pitsiverhoja mummoja vespoja viinipeltoja retrompi sen parempi ei yhtään vaikuttajaa mailla halmeilla, vaikuttavaa nebbiolot kylpevät loppukevään kesässä minä kylven rinteen reunalla altaassa katselen heidän kypsyvän jokunen ajatuskin kypsyy en ole absolutisti monenkaan asiaan suhteen ihmettelen kohtuudella on veritas että ymmärrän italiaa vain hatarasti ranskan pohjalta olen vain pitkäviikonloppulaisia ei sen perusteella vedetä johtopäätöksiä… Lire la suite Piemonte →