C’est le jour du défilé. Les défilés défilent. Les grandes maisons de couture défilent. Les grandes nations défilent. Une histoire d’héritage, une démonstration de savoir-faire, un code. Rigoureusement organisé, le défilé, qui ne s’excuse pas de son côté pompeux. C’est somptueux, un défilé, point barre. La finale est toujours aussi efficace: aérienne, vaporeuse, tricolore. Le… Lire la suite Défilé – Paraati
Korttelini kukkulalla – Mon quartier sur la colline
Korttelinmitta on hyvä mitta. ”Kortteli on vanha mittayksikkö, jolla on voitu mitata yhtäältä pituutta ja tilavuutta, toisaalta aikaa.” (Wikipedia) Korttelielämä, vie de quartier, on ranskalaisen kaupunkielämän perusmitta. Sinun kaupat, sinunkaupat, kaikki se tuttu ja tottumus, paikallisia. Kortteliin identifioituminen. En haluaisi juuri nyt olla missään muualla kuin tällä kukkulallani, kylässä kaupungissa, vanhoilla silkki- ja tekstiilityöläisten konnuilla.… Lire la suite Korttelini kukkulalla – Mon quartier sur la colline
Olfaktiivisia cocktaileja
Tuoksu, tuo nenällinen elämys joka joskus jopa maskin sisään salavihkaa livahtaa. Tuoksullinen aistimus on ranskaksi olfaktiivinen - sana jota pääsin mehustelemaan tarjoutuessani seremoniallisesti verhoilemaan sisääntulijat talon tuoksulla. Lähestulkoon jokaisella perinteikkäällä talolla on nimikkotuoksunsa, ja jokaisella tuoksulla pää-, sydän- ja pohjanuottinsa. Jos en olisi herkähkö hajujen kanssa, saattaisin kiinnostua tästä maailmasta enemmänkin. Mutta olen se tyyppi… Lire la suite Olfaktiivisia cocktaileja
Des étoiles plein les yeux – Näen tähtiä
C’était un vrai hiver, et il y avait des étoiles sur le ciel. J’ai jamais vu autant d’étoiles, je crois, que dans l’obscurité de la campagne finlandaise lors de ces dernières vacances d’hiver. Si pas le vertige, cela donne de la perspective. Il est quand même assez incroyable, mais vrai, que l’on voit les mêmes… Lire la suite Des étoiles plein les yeux – Näen tähtiä
Perinteinen, ei liian paistettu – Tradition, pas trop cuite
Aamukahvi on päivän tärkein ateria. Maassa maan tavalla, aamiainen. Voisarvi voilla, voilà. Kuka jaksaa vaivata päätään pääministerin aamiaiskuiteilla?!? Leipomo. Leipomo on puolipyhä instituutio, ja itseään ja muita kunnioittava leipuri artesaani, artisan boulanger. Kaikki vaiheet paikan päällä, käsityönä. Jyvät erottuvat akanoista, MOF. MOF = Meilleur Ouvrier de France. Onni on asua kivenheiton päässä näistä parhaista, syödä… Lire la suite Perinteinen, ei liian paistettu – Tradition, pas trop cuite
Äidin kieli – Langue maternelle
Juhlat tuplana. Huomenna taas äitienpäivä. Ranskassa minusta tuli äiti. Siihen johtanut raskaus ei ollut ihan helppo, ja juustojen ja leikkeleiden luvatussa maassa päädyin välttelemään vähän kaikenlaista. Käskettiin kyllä syödä pihvi päivittäin, koska rauta. Vääntelehdin että pidän kyllä pihvistä mutta että päivittäin, päivittäin en ihan kyllä taida pystyä. Paistattelin pari kertaa viikossa pihvini kuiviksi kuin pahvit.… Lire la suite Äidin kieli – Langue maternelle
Dark Side, Voilà.
Voilà je m’autosurprend par une envie inhabituelle de suivre le concours d’Eurovision demain soir. Hâte, même. Car je trouve les deux, la France et la Finlande pas mal du tout, mais pas mal du tout. Alors Voilà est clairement plus ma tasse de thé, mais je sympathise également beaucoup Dark Side, assez représentatif de la… Lire la suite Dark Side, Voilà.
Satunnaisia suomalaiskohtaamisia – Le Finlandais – une espèce rare
Kuinka hauskaa on kun suomalainen toiseen sattumalta törmää. Tilastollisesti tämä ei tapahdu kovin usein. Ja sitten ykskas huomaat kollegan vieressä palvelevan…Mikko Alataloa. Tässä kohtaa hymyilet sisäisesti. Ei interventiota. Yleensä avaan kyllä keskustelun. Mutta että moi Mikko Alatalo, tepäs olette tänään täällä. Antaa olla. Kunhan hymyilen. Pariisin paraatipaikoilla voi törmätä lähes kehen tahansa, en lähde luetteloimaan.… Lire la suite Satunnaisia suomalaiskohtaamisia – Le Finlandais – une espèce rare
Je t’aime, moi non plus.
Palatakseni vielä hetkeksi Pariisiin. Vaikka juuri pääsin haukkumasta ilmapiiriä takakireäksi. Hengästyttävä olisi ehkä parempi kuvaus. Eivät ihmiset välttämättä ole takakireitä lainkaan, hengästyneitä vain. Koska aina on kiire, ja aina näet metron takavalot, ja seuraava tulee vasta kolmen(!) minuutin päästä. Jotenkin näin se menee kun arki ottaa ohjakset. Pariisilainen päivä on pitkä. Konttorilta ei lähdetä ennen… Lire la suite Je t’aime, moi non plus.
Moments en images
On dit que la Bretagne ça vous gagne. Rouen, le voisin préféré. Courant, une panne de courant. https://petitaccentnordique.com/2020/12/16/metropolis/ Le 104 (Paris 19) https://www.104.fr/en/who-are-we.html Le plus charmant café-bar de Paris, tenu par deux mamies (Paris 6). La Seine en crue. Lyon la première fois, en touriste. Lyon, bien installée. https://petitaccentnordique.com/2021/04/16/du-paris-7-au-lyon-7/ Éclairage soirée. En action, au Palais… Lire la suite Moments en images