Versailles – barokkiöverit

À un moment, je rêvais de Versailles. Ah mais c’est la ville la plus vieille France qui existe, dans le bon et le mauvais, me dit une amie, elle aussi fan de la musique baroque. Oui j’avais une drôle d’idée de m’installer à Versailles, de me mettre aux danses baroques, justement, aux sources. À propos,… Lire la suite Versailles – barokkiöverit

Pont de Normandie

Sillan korvassa Honfleur, matkan varrella Étretat. Edelleen kartalla, Alabasterirannikolla. Mikä ihmeen alabasteri? Eräänlaista kalsiittikiveä ja/tai hienorakeista kipsiä, Wikipedia tiesi. Côte d'Albâtren itäisin kaupunki on edellä jo mainittu Dieppe. Läntinen raja kulkee puolestaan Le Havresta (joka ei näytä siltä kuin Kaurismäen samanniminen elokuva, mutta on kalseudessaan ehdottoman cool) vähän länteen, Le Havren ja Honfleurin erottavan salmen… Lire la suite Pont de Normandie

Dieppe, ässä hihassa – La Manche

Välillä - tai aika useinkin - tekee mieli meren ääreen. Erityisesti metropolista, jonka ainoa vesi on joki, jonka pääasiallinen tehtävä on jakaa kaupunki Rive Gaucheen ja Rive Droiteen. Eteläisempää metropoliani, jos sitä nyt sellaiseksi sanan varsinaisessa merkityksessä voi kutsua (kaikkien Ranskan isompien kaupunkien asutuskeskittymiä kutsutaan hallinnollisesti metropoleiksi), halkoo kaksikin jokea. C'est déjà mieux, varsinkin kun… Lire la suite Dieppe, ässä hihassa – La Manche

Teesalongeista ja makeista iltapäivistä – Place aux douceurs de l’après-midi

Koska iltapäivisin ihminen tarvitsee sokeria. Viikkovapaapäivänä vietin usein pitkää iltapäivää jossakin kaupunkini lukuisista teesalongeista. Teesalonki, makeansuloinen konsepti, johon tutustuin vasta Ranskassa. Suomessahan mennään kahvilaan juomaan kahvia, kenties syömään pullaa. Ranskassa kahvi juodaan brasseriessa, ravintolassa siis, aterian päätteeksi tai "kahviaikaan". Teesalonkikin on itseasiassa joko paikka tai "aika". Tiedättehän, täälläpäin ruokailuajoissa ei jousteta. Mutta niistä paikoista vielä,… Lire la suite Teesalongeista ja makeista iltapäivistä – Place aux douceurs de l’après-midi

Kansallisen raideyhtiön kuukausikortti – Abonnée SNCF

Ei-aamuihmisenä junailin asiani niin, että pian seisoin melkein joka aamu Rouen R-D -laiturilla viimeistään kaksikymmentä yli kuuden, sopivaan kohtaan asemoituneena, jotta nyt saisin ainakin istumapaikan. Juna lähti 6h24. Mutta pieni kela vielä taaksepäin. Rouen osoittautui siis moninpuolin söpöksi, kodikkaaksikin. Melko pian kuitenkin sisäistin, että töitä olisi pikemminkin pääkaupungissa. Niin, Rouenin etuja oli myöskin se, että… Lire la suite Kansallisen raideyhtiön kuukausikortti – Abonnée SNCF

Débuts en Normandie – Alussa oli Normandia

Août 2011. Nous arrivions du (Grand) Nord, pour nous installer dans le nord de la France. A peine atterris à Paris, direction Gare St-Lazare, puis la capitale normande, ville jamais visitée auparavant pour ma part, ma future ville. Rouen. Puis choc. Il y a personne. Mais bien sûr qu'il y a personne, on est mois… Lire la suite Débuts en Normandie – Alussa oli Normandia