Mustikanlehtipunkki

Viimein kohteessa mustikkametsä. Pienenpuoleisia ovat, koko Eurooppa on kai kärvistellyt samassa kuivuudessa. Hyttyset iskevät välittömästi viimeiseen paljaana olevaan ihoneliösenttiin. Anna mennä, verenimijä. Va-t’en ! Saan juuri ja juuri Tokmannista vartavasten hankkimani hienon marjaämpärin pohjan peittymään sinisistä helmistä kun kohtaan uuden uhan. Nilkkaa nipistää. Siinä se roikkuu. Ilmiselvä punkki! Huudan, mutta metsä ei vastaa. Tämän takiahan minun olisi pitänyt laittaa ne kumisaappaat… Évidemment ! Harpon läpi varvikon takaisin talolle ja kiljun miehelle että irrottaa punkin asianmukaisin ottein, minä en todellakaan tiedä miten tässä toimitaan. Punkki tästä puuttui! Ai puuttui vai, ai oliko se todellakin vain mustikanlehti joka nilkkaan oli takertunut? No mutta, aivan punkin muotoinen, eikö vain…

Punk it.

Keskisen-Eteläisen Euroopan kaupungistunut ihminen on metsässä onnessaan, ja vähän myös ihmeissään.

P.S. En kirjoita tarkemmin saunan porstuan lentomuurahaisinvaasiosta. Tilanne hallinnassa.